tiistaina, helmikuuta 7
Rakt
Om kollegan har någonting att säga åt mig, kan hon ju säga det åt mig då. Och om kollegan tycker att hon vill omfördela vårt arbete sinsemellan kan hon och jag ju då diskutera saken och komma överens. Kollegan behöver fan anamma inte först informera chefen om saken, för att chefen sedan skall säga åt mig att jag måste diskutera saken med kollegan. Det är jävla svårt att vara samarbetsvillig om ingen vill samarbeta, och det är ännu svårare att reda ut problem om man inte vet om att det finns några.
perjantaina, helmikuuta 3
fax
Måste man ringa miljoner gånger för att fråga om faxen kommit fram? Och om man måste är man då tvungen att med konstlad röst säga "Jag tänkte bara se ifall du fått min fax" när man egentligen menar "jag har satans bråttom, vill ha papprena snart tillbaka". Och om det är nödvändigt att ringa så kan man väl JÄVLAR ANAMMA NÖJA SIG MED ATT RINGA EN GÅNG, och sen inte ringa fler gånger och heller inte be att NÅGON ANNAN ringer åt mig för att fråga om jag fått faxen. Och kan man möjligen fundera på att det kanske tar längre för mig att göra mina arbetsuppgifter om telefonen ringer tretton gånger för att folk vill fråga om jag fått faxen.
Dessutom: Om man har så pass bråttom att man ringer 3 gånger från samma företag för att fråga om faxen kommit fram, så kunde man kanske fan anamma se till att papprena är i ordning när jag får dem.
Dessutom: Om man har så pass bråttom att man ringer 3 gånger från samma företag för att fråga om faxen kommit fram, så kunde man kanske fan anamma se till att papprena är i ordning när jag får dem.
Rauha!!!
Voi hyvänen aika. Että jäitä hattuun, NYT!
Kun yhtäkkiä yksi ihminen keksii, että helvetti, just nyt on kamala kiire, niin se heittäytyy hillittömän paniikin valtaan. Tuntee varmaan silleen olevansa elossa. Ja tärkeä.
Yhtäkkiä on hirveä kiirepaniikkiahdistus, niin ettei edes ehdi sanoja sanomaan loppuun, saatikka lauseita. Tyyppi juoksee hakemaan kahvia, juoksee hakemaan postin, kaikki tapahtuu juosten. Ja levittää ympärilleen kaaosta. Yksikään ajatus ei ole loppuun asti mietitty, juu nyt ei pysty keskittymään, paniikkipaniikkihätähätähätähätä!! Delegoindelegoin, mulla on kiiruskiiruspaniikki. Teillä ON kans PAKKO olla. Älkää nyt helvetti sanoko, että kyllä te hanskaatte ja kerkeette ja pystytte, koska tänään ollaan paskahalvauksen reunamilla. Koska niin selkeesti tahdotaan.
Ja kyse on siitä, että TÄSSÄ KUUSSA on paljon hommia. Ei siis ensi viikolla, keskiviikkoon mennessä, tänään tai ennen kello kahta. Vaan tän kuun loppuun mennessä. Ja tekijöitä riittää, ihmisillä on vaihdelaatikossa nelosvaihdekin, kyllä ne kaikki tulee hoidettua. Iso osa hommista on vanhaa tuttua ja rutinoitunutta. Kun vaan pitää pään kylmänä, eikä heittäydy panikoimaan.
Kylmähermoisimpaankin vaan valitettavasti meinaa tarttua tommonen kohellus. Lopeta, hengitä paperipussiin ja tee töitä, ni ne tulee tehtyä. Ja saa muutkin keskityttyä. Muuten tulee oikeesti loppukuusta paniikkikiire.
TAIVAS.
Kun yhtäkkiä yksi ihminen keksii, että helvetti, just nyt on kamala kiire, niin se heittäytyy hillittömän paniikin valtaan. Tuntee varmaan silleen olevansa elossa. Ja tärkeä.
Yhtäkkiä on hirveä kiirepaniikkiahdistus, niin ettei edes ehdi sanoja sanomaan loppuun, saatikka lauseita. Tyyppi juoksee hakemaan kahvia, juoksee hakemaan postin, kaikki tapahtuu juosten. Ja levittää ympärilleen kaaosta. Yksikään ajatus ei ole loppuun asti mietitty, juu nyt ei pysty keskittymään, paniikkipaniikkihätähätähätähätä!! Delegoindelegoin, mulla on kiiruskiiruspaniikki. Teillä ON kans PAKKO olla. Älkää nyt helvetti sanoko, että kyllä te hanskaatte ja kerkeette ja pystytte, koska tänään ollaan paskahalvauksen reunamilla. Koska niin selkeesti tahdotaan.
Ja kyse on siitä, että TÄSSÄ KUUSSA on paljon hommia. Ei siis ensi viikolla, keskiviikkoon mennessä, tänään tai ennen kello kahta. Vaan tän kuun loppuun mennessä. Ja tekijöitä riittää, ihmisillä on vaihdelaatikossa nelosvaihdekin, kyllä ne kaikki tulee hoidettua. Iso osa hommista on vanhaa tuttua ja rutinoitunutta. Kun vaan pitää pään kylmänä, eikä heittäydy panikoimaan.
Kylmähermoisimpaankin vaan valitettavasti meinaa tarttua tommonen kohellus. Lopeta, hengitä paperipussiin ja tee töitä, ni ne tulee tehtyä. Ja saa muutkin keskityttyä. Muuten tulee oikeesti loppukuusta paniikkikiire.
TAIVAS.
